FadeBridget RileyNone

  • MaalausaineetAkryyli kankaalle
  • Tekniikka tai materiaaliSeinätaide
  • TaidesuuntausOp Art
  • MuseoBechtler Museum of Modern Art

Bridget Riley (1931 –)

Brittiläinen Op Art -uranuurtaja, joka tunnetaan geometrisista kuvioistaan, jotka haastavat ja aktivoivat ihmisen havainnon.

Bechtler Museum of Modern Art (Charlotte, Yhdysvallat)

Tutustu 1900-luvun puolivälin moderniin taiteeseen Charlottein Bechtler Museum of Modern Artissa! Löydä Picasson ja Mirón ikonisia teoksia upeassa, Mario Bottan suunnittelemassa tilassa.

Bridget Riley: Näköhavainnon lumoa ja geometrian tanssia

Bridget Louise Riley (syntynyt 24. huhtikuuta 1931 Norwoodissa, Lontoossa) on englantilainen maalari, joka tunnetaan uraauurtavistaan panoksistaan Op Art -taiteeseen. Hänen matkansa alkoi liikkuvien maisemien keskellä ennen toista maailmansotaa, lapsuutensa aikana hän muutti useita kertoja Lontoosta Lincolnshireen ja Cornwalliin sodan aikana. Näihin varhaisiin kokemuksiin, jotka vietettiin Cornwalissa auringonvalon ja varjon vuorottelun tarkkailemisen keskellä, syntyi syvä näkösensiivisyys, joka olisi muuttanut hänen taiteellista toimintaansa. Hänen isänsä, John Fisher Riley, oli sotilasmies ja omisti oman kirjapainoyrityksen. Hän siirsi kirjapainoyrityksensä sekä perheensä Lincolnshireen vuonna 1938. Sodan aikana hän palveltiin Kansallismääräystarhassa ja Riley muutti Cornwalissa äitinsä ja tyttärensä Sallyn kanssa yhteiseen mökkiin. He jakoivat mökin tädin kanssa, joka oli opiskellut Goldsmiths Collegessa (1949–52) ja Riley kävi keskusteluja vierailijoiden opettajien kanssa sodan aikana. Hän käytti Cheltenham Ladies Collegessa (1946–1948) ennen taidekoulutusohjelmaa Goldsmiths Collegessa (1949–52) ja jatkoi koulutusta Kuninkaallisessa Taideyhteisössä (1952–55). Vuosien 1956–1959 välillä hän hoiti isänsä terveyttä, joka oli ollut vakava auto-onnettomuus. Tämä aiheutti hänen henkilökohtaisen ja taiteellisen kriisin, jonka seurauksena hän kehitti tyylin, joka perustuu Op Art -tekniikkaan, jossa geometriset kuvioita käytetään mustavalkoisesti luomaan häiritsevää vaikutusta silmään. Hän aloitti oman Op Art -tyylinsä kehittämisen 1960-luvulla Georges Seuratin vaikutuksesta, joka oli ranskalainen Neo-impressionisti. Vuonna 2015–6 Courtauld Gallery järjesti näyttelyn Bridget Riley: Näköhavainnon lumoa ja geometrian tanssia, jossa väitettiin Seuratin vaikutuksen olevan keskeinen hänen taiteellisen kehityksensä kannalta. Nuorena taiteilijana vuonna 1959 Riley näki maalauksen The Bridge at Courbevoie, jonka Courtauld omisti ja hän päätti tehdä siitä kopion. Tuloksena oleva työ oli näyttelynäyttelyssä esillä Courtauld Galleriassa ja sitä ei lainattu näyttelyyn. Näköhavainnon kriitikko Jonathan Jonesin mielestä tämä oli "keskeinen" Seuratin vaikutus hänen taiteeseensa. Hän käytti Goldsmiths Collegessa (1949–52) ja Kuninkaallisessa Taideyhteisössä (1952–55). Hänen ensimmäinen työnsä oli figuratiivinen ja puoliksi impressionistinen. Vuosien 1958–1959 välillä hän työskenteli Goldsmiths Collegessa ja Kuninkaallisessa Taideyhteisössä sekä Croydon Collegessa (1962–64). Hän käytti myös aikaansa J. Walter Thompsonin mainostoimistossa osa-aikaisesti vuoteen 1962 asti. Hänen ensimmäinen yksinäinen näyttelynsä pidettiin vuonna 1962. Hän ja hänen kumppaninsa Peter Sedgley järjestivät taiteilijoiden organisaation SPACE (Space Provision Artistic Cultural and Educational) vuonna 1968, jonka tarkoituksena oli tarjota artisteille suurta ja kohtuuhintaista työskentelytilaa. Hänen ensimmäinen yksinäinen näyttelynsä pidettiin vuonna 1962. Hän käytti myös aikaansa J. Walter Thompsonin mainostoimistossa osa-aikaisesti vuoteen 1962 asti. Hän ja hänen kumppaninsa Peter Sedgley järjestivät taiteilijoiden organisaation SPACE (Space Provision Artistic Cultural and Educational) vuonna 1968, jonka tarkoituksena oli tarjota artisteille suurta ja kohtuuhintaista työskentelytilaa. Hänen ensimmäinen yksinäinen näyttelynsä pidettiin vuonna 1962. Hän käytti myös aikaansa J. Walter Thompsonin mainostoimistossa osa-aikaisesti vuoteen 1962 asti. Hän ja hänen kumppaninsa Peter Sedgley järjestivät taiteilijoiden organisaation SPACE (Space Provision Artistic Cultural and Educational) vuonna 1968, jonka tarkoituksena oli tarjota artisteille suurta ja kohtuuhintaista työskentelytilaa. Hänen ensimmäinen yksinäinen näyttelynsä pidettiin vuonna 1962. Hän käytti myös aikaansa J. Walter Thompsonin mainostoimistossa osa-aikaisesti vuoteen 1962 asti. Hän ja hänen kumppaninsa Peter Sedgley järjestivät taiteilijoiden organisaation SPACE (Space Provision Artistic Cultural and Educational) vuonna 1968, jonka tarkoituksena oli tarjota artisteille suurta ja kohtuuhintaista työskentelytilaa. Hänen ensimmäinen yksinäinen näyttelynsä pidettiin vuonna 1962. Hän käytti myös aikaansa J. Walter Thompsonin mainostoimistossa osa-aikaisesti vuoteen 1962 asti. Hän ja hänen kumppaninsa Peter Sedgley järjestivät taiteilijoiden organisaation SPACE (Space Provision Artistic Cultural and Educational) vuonna 1968, jonka tarkoituksena oli tarjota artisteille suurta ja kohtuuhintaista työskentelytilaa. Hänen ensimmäinen yksinäinen näyttelynsä pidettiin vuonna 1962. Hän käytti myös aikaansa J. Walter Thompsonin mainostoimistossa osa-aikaisesti vuoteen 1962 asti. Hän ja hänen kumppaninsa Peter Sedgley järjestivät taiteilijoiden organisaation SPACE (Space Provision Artistic Cultural and Educational) vuonna 1968, jonka tarkoituksena oli tarjota artisteille suurta ja kohtuuhintaista työskentelytilaa. Hänen ensimmäinen yksinäinen näyttelynsä pidettiin vuonna 1962. Hän käytti myös aikaansa J. Walter Thompsonin mainostoimistossa osa-aikaisesti vuoteen 1962 asti. Hän ja hänen kumppaninsa Peter Sedgley järjestivät taiteilijoiden organisaation SPACE (Space Provision Artistic Cultural and Educational) vuonna 1968, jonka tarkoituksena oli tarjota artisteille suurta ja kohtuuhintaista työskentelytilaa. Hänen ensimmäinen yksinäinen näyttelynsä pidettiin vuonna 1962. Hän käytti myös aikaansa J. Walter Thompsonin mainostoimistossa osa-aikaisesti vuoteen 1962 asti. Hän ja hänen kumppaninsa Peter Sedgley järjestivät taiteilijoiden organisaation SPACE (Space Provision Artistic Cultural and Educational) vuonna 1968, jonka tarkoituksena oli tarjota artisteille suurta ja kohtuuhintaista työskentelytilaa. Hänen ensimmäinen yksinäinen näyttelynsä pidettiin vuonna 1962. Hän käytti myös aikaansa J. Walter Thompsonin mainostoimistossa osa-aikaisesti vuoteen 1962 asti. Hän ja hänen kumppaninsa Peter Sedgley järjestivät taiteilijoiden organisaation SPACE (Space Provision Artistic Cultural and Educational) vuonna 1968, jonka tarkoituksena oli tarjota artisteille suurta ja kohtuuhintaista työskentelytilaa. Hänen ensimmäinen yksinäinen näyttelynsä pidettiin vuonna 1962. Hän käytti myös aikaansa J. Walter Thompsonin mainostoimistossa osa-aikaisesti vuoteen 1962 asti. Hän ja hänen kumppaninsa Peter Sedgley järjestivät taiteilijoiden organisaation SPACE (Space Provision Artistic Cultural and Educational) vuonna 1968, jonka tarkoituksena oli tarjota artisteille suurta ja kohtuuhintaista työskentelytilaa. Hänen ensimmäinen yksinäinen näyttelynsä pidettiin vuonna 1962. Hän käytti myös aikaansa J. Walter Thompsonin mainostoimistossa osa-aikaisesti vuoteen 1962 asti. Hän ja

Tietoja teoksesta

  • Teoksen nimi: Fade
  • Taiteilija: Bridget Riley
  • Muoto: Neliömuotoinen
  • Tekijänoikeustilanne: Tekijänoikeuden piirissä
  • Sijainti: Bechtler Museum of Modern Art
  • Tekniikka ja materiaali: Akryyli kankaalle
  • Väripaletti: Neutraalit sävyt
  • Pääväri: Ruusukullanruskea
  • Avainsanat: geometria, perspektiivi, liikkeellä
  • Värisävy: Okran ja seepian sävyt

Pikaista tietoa

  • Notable elements or techniques: Geometric abstraction; Repetitive lines of varying widths.
  • Influences: Georges Seurat
  • Artist: Bridget Riley
  • Artistic style: Minimalist
  • Location: Private Collection

Usein kysytyt kysymykset

Mitkä värit hallitsevat teosta Bridget Riley:n "Fade"?

Bridget Riley:n "Fade"-teoksen väri-identiteetti: Neutraalit sävyt paletti, jota hallitsee Ruusukullanruskea (#9da5a8).

Miten taidesuuntaus ja aikakausi kohtaavat teoksessa Bridget Riley:n "Fade"?

Teoksessa Bridget Riley:n "Fade" Op Art-suuntaus ja Modernismi-aikakausi kohtaavat.

Mitä aiheita teoksessa Bridget Riley:n "Fade" esiintyy?

Teoksen "Fade" aiheina ovat geometric patterns, optical illusion, pastel colors, vertical stripes, minimalist art, color dynamics, visual perception.

© 2026 mus3ums.com