The Barnes Foundation: Alkuperä ja historia
The Barnes Foundation sai alkunsa yksityisenä kokoelmana, joka sijoittui tohtori Albert C. Barnesin Merionissa sijaanneeseen kotiresidenssiin. Barnes, amerikkalainen kemisti ja liikemies, perusti instittuution vuonna 1922. Hänen tavoitteenaan oli luoda pedagoginen ympäristö, jonka keskiössä oli taiteen suora havainnointi. Säätiö avasi ovensa yleisölle virallisesti 19. maaliskuuta 1925.
Instituution historia kietoutuu tiiviisti sen perustajan ainutlaatuiseen visioon, joka pyrki kääntämään selkänsä perinteisille akateemisille luennoille. Sen sijaan hän korosti oppimisen menetelmää, joka perustui muodon ja värin huolelliseen tutkimiseen. Tämä kasvatuksellinen missio säilyi keskeisenä, kun kokoelma laajeni. Vuonna 2012 The Barnes Foundation siirtyi alkuperäiseltä Merionin paikkakunnalta uusiin tiloihin Philadelphiaan, Pennsylvaniaan.
Arkkitehtuuri ja ensemble-estetiikka
The Barnes Foundationin visuaalinen logiikka kumpuaa ainutlaatuisesta ensemble-asettelusta. Tämä menetelmä hylkää perinteiset, aikajärjestykseen tai yksittäisiin taiteilijoihin keskittyvät ryhmittelyt ja suosii sen sijaan huolellisesti kuratoituja kokonaisuuksia. Tuomalla toisistaan kaukana olevat tyylit, aikakaudet ja kulttuurit välittömään vuorovaikutukseen, asettelu kutsuu kokijansa syvälliseen, suhteelliseen elämykseen. Katsoja voi havaita, kuinka muoto, väri, viiva ja valo käyvät vuoropuhelua, kun maalaus on asetettu rinnakkain veistoksen tai korutaiteen mestariteoksen kanssa. Tämä lähestymistapa vaatii aktiivista havainnointia, jotta katsoja voi löytää näkymättömät yhteydet näennäisen toisistaan irrallisiin teoksiin.
Fyysiset tilat on suunniteltu tukemaan tätä erityistä tapaa katsoa maailmaa. Benjamin Franklin Parkwaylla sijaitseva nykyinen rakennus on luotu jäljittelemään Merionin alkuperäisten gallerioiden mittakaavaa ja intiimiyttä. Tämä jatkuvuus varmistaa, että perustajan tavoittelema erityinen visuaalinen keskustelu säilyy elävänä. Arkkitehtuuri edistää tilan tuntua ja virtaavuutta, antaen silmän vaeltaa ensemble-kokonaisuuden eri elementtien välillä ilman jäykkiä historiallisia rajauksia tai katkoja.
Alkuperäisen Merionin rakennuskompleksin oli suunnitellut arkkitehti Paul Philippe Cret. Hänen työnsä loi rakenteellisen perustan kokoelman ainutlaatuiselle näyttelyfilosofialle. Esineiden asettelu näissä tiloissa on edelleen keskeinen osa instittuution pedagogista missiota, jossa suora havainnointi asetetaan akateemisen luennon edelle.
Impressionistinen ja postimpressionistinen kokoelma
Kokoelma keskittyy modernin näkemisen kehitykseen impressionistisen ja post-impressionistisen maalauksen kautta. Merkittävä osa teoksista on omistettu Paul Cézannelle, jonka yli 181 teosta on instituutioiden valikoimassa. Nämä kankaat mahdollistavat suoran tutkimuksen hänen lähestymistavastaan muotoon ja tilallisiin suhteisiin. Cézannen rinnalla kokoelma sisältää kuusitoista teosta Pierre-Auguste Renoirilta, joka vangitsee valon ja arkipäivän elämän ainutlaatuisella siveltimenvedollaan.
Kokoelma seuraa myös fauvismin ja varhaisen modernismin kehitystä. Henri Matisse on edustettuna 60 teoksella, jotka kattavat hänen tyylilliset murroksensa. Kokoelmaan kuuluu 44 teosta Pablo Picasson ja 14 teosta Amedeo Modiglianilta. Nämä teokset on aseteltu tavalla, joka kannustaa värin ja viivan väliseen suhteelliseen ymmärtämiseen, asettaen usein eri taidesuuntaukset suoraan visuaaliseen vuorovaikutukseen keskenään.
Kokoelman mestariteokset
Kokoelma tarjoaa vaikuttavan näkymän Henri Matisse’n taiteelliseen evoluutioon, seuraten hänen kehitystään varhaisista fauvistisista kokeiluista kohti myöhempiä, koristeellisempia sommitelmia. Gallerioiden keskiössä loistaa hänen valtava, 45 x 15 jalan kokoinen triptyykkinsä, The Dance II. Tämä monumentaalinen teos on sijoitettu vuorovaikutukseen ympäröivän kokonaisuuden kanssa, korostaen värien ja muotojen rytmistä käyttöä, joka on koko instittuution esillepanon ydin.
Paul Cézanne on edustettuna laajassa teosten joukossa, mukaan lukien Garçon au Gilet Rouge. Tämä maalaus ilmentää hänen ainutlaatuista tapaansa hyödyntää väriä ja sommittelua muodon uudistamiseksi. Hänen kankaidensa rinnalla kokoelma esittelee Gauguinin M Loulou -teoksen. Nämä eurooppalaiset mestariteokset käyvät vuoropuhelua merkittävän afrikkalaisen kuvanveiston ja Native American -taiteen kanssa, luoden niitä relationaalisia visuaalisia yhteyksiä, jotka ovat keskeisessä asemassa The Barnes Foundation -säätiön filosofiassa.
The Arboretum ja luonnon kauneus
The Barnes Foundation arboretum on säilyttänyt paikkansa Merionissa, tarjoten levollisen pakopaikan kaupungin sykkeestä. Kapteeni Joseph Lapsley Wilson perusti tämän vehreän keitaan jo vuoden 1880 tienoilla, ja sen alueet kätkevät sisäänsä harvinaisia puita sekä historiallisia kasvikokoelmia, jotka heijastavat perustajan intohimoista kiinnostusta puutarhanhoitoon. Nämä puutarhat muodostavat rauhoittavan maiseman, jossa mutkittelevat kävelytiet ja seesteiset tilat kutsuvat pysähtymään ja nauttimaan luonnon hiljaisesta läsnäolosta.
Tämä ainutlaatuinen paikka toimii myös elävänä laboratoriona puutarhatieteen opetukselle. Saint Joseph's Universityn kanssa tehdyn yhteistyön myötä arboretum jatkaa vakaasti sitoutumistaan kasvitieteelliseen tutkimukseen ja oppimiseen. Tämä yhteys takaa paitsi arvokkaiden kasvikokoelmien säilymisen, myös sen, että tilan monimuotoista ja elinvoimaista kasvistoa voidaan tutkia ja vaalia jatkuvasti.
Viimeaikaiset projektit ja muutto
The Barnes Foundation koki merkittävän murrosvaiheen siirtyessään alkuperäisestä Merionin residenssistään uusiin tiloihin Benjamin Franklin Parkwaylle, Philadelphiassa, vuonna 2012. Tämä muutto oli pitkäaikaisen ponnistelun tulos, jonka tavoitteena oli varmistaa instittuution vakaus ja saavutettavuus tuleville sukupolville. Toukokuussa 2012 avattu uusi rakennus valmistui 150 miljoonan dollarin kustannuksilla, ja hanketta tuettiin 100 miljoonan dollarin määräisellä verovaroilla, jotka Pennsylvanian osavaltio järjesti projektin tueksi.
Muuttoa edelsivät vuosikymmeniä kestäneet oikeudelliset ja taloudelliset monimutkaisuudet, jotka liittyivät säätiön perustamisen alkuperäisiin ehtoihin. Vaikka uudellessijoittaminen oli merkittävän keskustelun ja debatointikin aihe, nykyinen hallinto puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Thomas ”Thom” Collinsin johdolla keskittyy nyt instittuution ydintehtävään: taidekasvatukseen ja taiteen syvälliseen tutkimiseen. The Barnes Foundation ylläpitää edelleen läsnäoloaan sekä Philadelphiassa että Merion Stationissa, säilyttäen samalla elintärkeän yhteyden taidekokoelman ja arboretumin välillä.
